Vuoden Palomies 2024: varautumisen asiantuntija Tomi Rask
Varautuminen ja väestönsuojelu saivat ansaitsemaansa huomiota, kun vuoden palomieheksi valittiin alan asiantuntija. Varautumisen opettajana työskestelevä Tomi Rask on tehnyt työtä näiden asioiden eteen vuosikymmenet.
Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksellä on ilo onnitella Tomi Raskia, joka valittiin vuoden palomieheksi 2024. Tieto julkistettin elokuun lopussa järjestetyillä kaksipäiväisillä Pelastustoimen ajankohtaispäivillä. Rask toimii Helsingin pelastuslaitoksen varautumisen opettajana ja on tehnyt pitkäjänteistä työtä väestönsuojelun ja varautumisen parissa. Hänen asiantuntemuksensa on tullut yhä näkyvämmäksi myös maailmanpoliittisen tilanteen, kuten Ukrainan sodan myötä. Tämä tunnustus on osoitus siitä, kuinka tärkeää hänen työnsä on niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
”Olen hämmentynyt ja otettu tästä kunnianosoituksesta. Työ on tiimityötä, ja on hienoa saada tehdä tätä osaavien kollegoiden kanssa,” Rask kertoi sekä ajankohtaispäivien lavalla että monissa haastatteluissa.
Hänen intohimonsa väestönsuojeluun ja varautumiseen on motivoinut häntä viemään alaa eteenpäin jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan.
Varautuminen – enemmän kuin väestönsuojat
Vaikka väestönsuojat on yksi näkyvä osa väestönsuojelua, varautuminen on paljon laajempi kokonaisuus.
Raskin työ on ollut erityisesti varautumisen opettamista ja edistämistä, jonka kautta yhteiskunnan toimivuus voidaan taata myös poikkeusoloissa.
”Toivon, että työmme tuloksia ei koskaan tarvittaisi, mutta olemme valmiita, jos kriisitilanteeseen joudutaan,” Rask painottaa.
Varautuminen tarkoittaa ennakointia ja valmistautumista erilaisiin kriisi- ja häiriötilanteisiin, kuten sähkökatkoksiin, luonnonkatastrofeihin tai pandemioihin. Sen tarkoituksena on vähentää riskejä ja varmistaa, että yhteiskunta kykenee toimimaan myös poikkeusoloissa.
Raskin mukaan varautuminen on paitsi teknisten ratkaisujen, kuten väestönsuojien, ylläpitoa, myös operatiivisen toiminnan vahvistamista. SPLY:n kannalta tässä on tärkeä viesti myös kaluston valmistajille ja huoltovarmuudesta huolehtivalle asiakaskunnalle:
”Ammattitaitoa ja kalustoa ei saada lisää nopeasti mistään. On varmistettava, että operatiivinen henkilöstö ja välineet ovat parhaassa mahdollisessa suojassa,” hän sanoo.
Varautuminen on jokaisen vastuulla
Varautuminen ei ole vain viranomaisten ja ammattilaisten tehtävä. Jokaisen kansalaisen on siis myös hyvä pohtia, miten he voivat omalta osaltaan valmistautua arkea häiritseviin tilanteisiin. Kotivara, toimintaohjeiden tunteminen ja henkinen resilienssi ovat avainasemassa.
Kotivara on tärkeä osa jokapäiväistä varautumista. Jokaisen kotona olisi hyvä olla vähintään 72 tunnin varasto ruokaa, vettä ja välttämättömiä tarvikkeita, kuten lääkkeitä ja paristoja. Pitkän sähkökatkon tai luonnonkatastrofin aikana tällaiset varautumistoimet voivat olla elintärkeitä. Lisäksi on tärkeää tuntea alueelliset riskit, kuten tulvat, ja osata toimia hätätilanteessa.
Rauhassa toimiminen ja viranomaisten ohjeiden noudattaminen ovat avainasemassa, jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu.
Väestönsuojelun tulevaisuus
Suomessa väestönsuojat ovat korkealaatuisia ja kansainvälisesti ainutlaatuisia. Rask on ollut mukana esittelemässä suomalaista väestönsuojelun järjestelmää myös kansainvälisillä foorumeilla.
”Kun esittelen Helsingin väestönsuojia, ihmiset ympäri maailmaa ovat hämmästyneitä siitä, kuinka hyvin olemme pitäneet ne kunnossa kylmän sodan jälkeen,” hän on kertonut.
Pelastustieto-lehden haastattelussa Rask kertoi, että käytämme väestönsuojelussa hyvin reguloituja ja teknisiä laitteita, jotka kestävät rasitusvoiman eli pommituksen.
“Sekin on kansainvälisesti ihmeellistä, muualla väestönsuojat ovat monesti vahvistettuja kellareita,” hän kertoi.
Väestönsuojelu on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi osa turvallisuusajattelua. Suomi on ollut aktiivinen väestönsuojastandardien kehittämisessä yhdessä NATO-partnereiden kanssa. Tulevaisuuden varautumisessa korostuu yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen kaikenlaisissa kriisitilanteissa, ja Raskin työ jatkaa tämän periaatteen viemistä eteenpäin.
Yhteiskunnan turvana
Tomi Raskin valinta Vuoden Palomieheksi on osoitus siitä, kuinka varautuminen ja väestönsuojelu ovat keskeisessä roolissa yhteiskunnan turvallisuudessa. Hänen työnsä sekä opettajana että kansainvälisenä asiantuntijana ovat tuoneet suomalaista osaamista maailmanlaajuisesti näkyville.
Raskin sanoin: ”Olemme täällä varmistamassa, että yhteiskunta toimii normaalioloissa ja poikkeusoloissa, ja että kansalaisten turvallisuus on aina etusijalla.”
Tomi Rask, Vuoden Palomies 2024 – Valinnan tunnustuksesta tekevät vuosittain toimikunta, johon kuuluu edustaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK), Suomen Palopäällystöliitosta (SPPL), Suomen pelastusalan ammattilaisista (SPAL), Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta (JHL) ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta (SSPL). Vuoden Palomies on valittu vuodesta 1982 lähtien.
Muistilista varautumiseen:
- Kotivara 72 tunniksi: Varmista, että kotona on ruokaa, vettä ja muita tarvikkeita kolmeksi päiväksi.
- Tunne riskit: Selvitä, mitä häiriötilanteita alueellasi voi esiintyä ja miten niihin tulee varautua.
- Hanki tietoa ja toimi rauhallisesti: Seuraa viranomaisten ohjeita kriisitilanteissa.
- Yhteisöllisyys: Mieti, ketä voit auttaa ja keneltä voit itse saada apua poikkeustilanteessa.