Itämeripäivä on myös pelastusalan päivä
Itämeren suojelu on Suomessa pelastustoimen tehtävä, ja pelastustoimen kalusto tulee SPLY:n jäsenyrityksiltä. Tänään vietettävä Itämeripäivä on hyvä hetki muistuttaa, että meren suojelu on paitsi aatetta ja aikomuksia myös keräimiä, puomeja, veneitä, pumppuja ja koulutettuja ihmisiä, jotka lähtevät liikkeelle silloin, kun vahinko sattuu. Parasta suojelua on kuitenkin oikea ja riittävä varautuminen.
Kenen tehtävä itämeren suojelu oikeastaan on? Itämeri on matala, murtovetinen ja hitaasti vettään vaihtava meri, jonka pohjukassa kulkee yksi maailman vilkkaimmista öljynkuljetusreiteistä. Suomenlahden tankkeriliikenne ei ole vähentynyt. Myös viime vuosien geopoliittinen tilanne on tuonut sen päälle uuden ulottuvuuden, kun heikossa kunnossa ja puutteellisin vakuutuksin seilaavat alukset kasvattavat päivä päivältä yhä suurempaa öljyvahingon riskiä. Se arvioidaan nyt korkeammaksi kuin pitkään aikaan. Esimerkiksi John Nurmisen Säätiö tiedotti eilen (26.8.), kuinka öljyonnettomuuden riski Suomen edustalla on maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen.
Monikaan ei tule ajatelleeksi, kenen vastuulla kyseinen riski Suomessa on. Vuoden 2019 alusta öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunta on kuulunut pelastustoimelle. Rannikolla ja saaristossa torjuntatyötä johtavat pelastuslaitokset, avomerellä Rajavartiolaitos. Se tarkoittaa, että Itämeren suojelu on osa täsmälleen sitä toimialaa, jota SPLY ja sen jäsenyritykset edustavat.
Jäsenistössä suoria esimerkkejä
Jäsenyrityksemme Lamor on suomalainen, Porvoosta lähtenyt ympäristöteknologiayhtiö, jonka öljyntorjuntakalustoa on toimintavalmiudessa käytännössä jokaisessa Itämeren rantavaltiossa ja yli sadalla Itämerellä liikkuvalla aluksella.
Kesäkuussa 2026 Lamor kertoi saaneensa viideltä suomalaiselta pelastuslaitokselta tilaukset, joiden toimitus käsittää kaikkiaan 15 kontillista torjuntakalustoa, mikä on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen laaja hankintakokonaisuus. Kaluston lisäksi Lamor kouluttaa torjuntatyöhön liittyen. Yhtiö on WWF:n kumppani vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen harjoituksissa. Yrityksen toimitusjohtaja Fred Larsen kirjoitti tämän päivän (27.8.) Iltalehdessä, kuinka öljyonnettomuuteen on varauduttava nyt.
Juha Snell Oy eli Faster puolestaan valmistaa Kellokoskella alumiinisia työveneitä vesipelastus-, sammutus-, öljyntorjunta- ja partiointitehtäviin. Osa malleista on suunniteltu nimenomaan B- ja C-luokan öljyntorjuntaveneiksi, joihin voidaan kiinnittää keula- tai sivukeräimet. Pelastuslaitosten öljyntorjuntaveneet ovatkin usein Fastereita, ja niitä on hankittu myös öljysuojarahaston tuella. Saksan THW:lle Faster on toimittanut satoja veneitä.
Jäsenyrityksistämme Telko tunnetaan erityisesti teollisuuskemikaalien ja muovien jakelijana, mutta sen ympäristöturvallisuusvalikoimasta löytyy lisäksi öljyntorjuntapuomeja, imeytysmattoja ja -puomeja, skimmereitä sekä fluorittomia sammutusvaahtoja. Kun vuoto on pieni ja lähellä rantaa, torjunta alkaa usein juuri tällaisilla otteilla ja varusteilla, ennen kuin isompi kalusto ehtii paikalle.
Kuinka suojelua suojellaan
Itämeren suojelu kokonaisuutena ei ole pelkästään sitä, mitä kerätään pois (kuten öljyä), vaan myös sitä, mitä ei koskaan päästetä veteen. Pelastusalalla se tarkoittaa ennen muuta sammutusvaahtoja ja sammutusjätevesiä.
EU:n PFAS-rajoitus kieltää fluorattuja yhdisteitä sisältävät sammutusvaahdot vaiheittain: käsisammuttimien osalta markkinoille saattaminen loppuu jo tämä vuoden lokakuussa, tarkemmin 23.10.2026, ja kattava käyttökielto astuu voimaan lokakuussa 2030.
Siirtymä fluorittomiin vaahtoihin on jokaiselle pelastuslaitokselle ja teollisuuslaitokselle oma projektinsa: vanhat järjestelmät on puhdistettava, uudet vaahdot testattava ja käytetyt aineet kerättävä talteen.
Jäsenyrityksistämme esimerkiksi Teknosafe tarjoaa tähän siirtymään analyysi-, suunnittelu- ja puhdistuspalveluja. Sammuttimien ja vaahtonesteiden toimittajat ovat kaikki saman muutoksen edessä.
Miksi lähes jokainen jäsenyritys on tekemisissä Itämeren kanssa
Suoraan öljyntorjuntaan erikoistuneita yrityksiä on jäsenistössämme muutamia. Käytännössä kuitenkin valtaosa yli 30:sta jäsenyrityksestämme on kalustonsa kautta tekemisissä meren kanssa. Usein myös huomaamattaan.
Kun rannikon pelastuslaitos lähtee öljyntorjuntatehtävään, kalusto kulkee paikalle jäsenyritystemme rakentamilla ajoneuvoilla ja alustoilla. Öljyistä vettä siirretään pumpuilla ja letkuilla. Pintapelastajat ja sukeltajat työskentelevät esim. Ursuitin puvuissa, ja pelastuslaitosten, Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien vesipelastuskalustoon kuuluu Rescarin pintapelastuslauttoja. Vikingin meripelastusvarusteet, Drägerin kaasunmittauslaitteet aluskemikaalitilanteissa ja Atexorin räjähdysvaarallisten tilojen valaisimet ovat kaikki osa sitä ketjua, jolla merellä voidaan ylipäätään toimia turvallisesti. Ja kun tehtävä on ohi, öljyiset tai muutoin likaantuneet varusteet puhdistetaan. Sekin tehdään jäsenyritystemme laitteilla tai avulla.
Tästä perspektiivistä nähtynä Itämeri ei ole vain ympäristöyritysten erikoiskenttä, vaan koko pelastusalan toimintaympäristö.
Mitä SPLY tekee
Yhdistyksen tehtävä ei ole kerätä öljyä, vaan varmistaa, että sitä keräävillä toimijoilla on parasta mahdollista kalustoa, ja että hankinnat osataan tehdä oikein. Siksi SPLY on mukana standardointityössä, järjestää hankintaseminaareja, ylläpitää osaamista ja tietotaitoa sekä pitää yhteyttä viranomaisiin.
Seuraava Turvallisuus-tapahtuma järjestetään Messukeskuksessa reilun vuoden kuluttua 6.–7.10.2027. Vuoden 2025 tapahtumassa Rajavartiolaitos ja Helsingin pelastuslaitos olivat mukana omilla osastoillaan, ja öljyntorjunta on yksi niistä teemoista, joissa viranomaisten ja valmistajien kohtaaminen samassa hallissa tuottaa eniten. Siihen suuntaan rakennamme vuotta 2027.
Itämeripäivänä voimme pulahtaa mereen, syödä silakkaa ja puhdistaa kallioisia rantojamme. Ne ovat hyviä tekoja. Mutta Itämeren suojelu on myös sitä hiljaista varmaa valmiutta, joka odottaa konteissa, venevajoissa ja paloasemilla.
Hyvää Itämeripäivää.
*
Itämeripäivää vietetään John Nurmisen Säätiön aloitteesta vuosittain elokuun viimeisenä torstaina. Lisätietoa: itameripaiva.fi