Hankintalaki etenee: mihin kannattaa varautua jo nyt
Hallitus antoi eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta helmikuun alussa. Toteutuessaan sillä on merkittäviä vaikutuksia kuntien palveluiden järjestämiseen. Tässä blogissa käymme läpi lainsäädäntöprosessin tilannekuvan ja selvitämme, mitä tiedämme ja mitä emme, sekä arvioimme millä aikataululla asioihin pitää varautua.
Hankintalaki (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, 1397/2016) säätelee, miten julkiset toimijat, kuten kunnat, hyvinvointialueet ja viranomaiset hankkivat tavaroita ja palveluita. Hankintalaki koskee siten myös pelastuslaitosten kalusto-, huolto- ja palveluhankintoja.
Lain keskeinen tavoite on turvata avoin kilpailu, toimijoiden tasapuolinen kohtelu ja julkisten varojen tehokas käyttö. Tämä on syytä pitää mielessä, koska pelastusala toimii lähes kokonaan julkisen hankintajärjestelmän piirissä. Kaikki edellä mainittu tekee hankintalaista SPLY:lle strategisesti merkittävän.
Miksi lakia halutaan muuttaa, ja miksi juuri nyt? Toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina merkittävästi, erityisesti markkina, jossa toimimme, ja jonka dynamiikkaa halutaan nyt lain avulla muuttaa. Hallitusohjelman kirjaus kilpailun lisäämisestä ja markkinoiden toimivuuden vahvistaminen ovat luultavimmin olleet taustatekijöinä. Saman aikaisesti tarkastelun kohteeksi on päätynyt nykyinen sidosyksikköjärjestelmä eli ns. in house -järjestelmä. Kokonaisuudessaan lakimuutoksella ollaan ainakin teoreettisesti kehittämässä hankintojen avoimuutta ja tehokkuutta. Media (esim. HS) on muistanut mainita myös ”valtavat säästöt”, joita olisi mahdollisesti odotettavissa.
Hankintalaista on tihkunut tietoa jo pitkään ja alun perin sen oli tarkoitus tulla voimaan jo tämän vuoden alusta. Nyt ollaan kuitenkin vasta siinä vaiheessa, että eduskunnalle on annettu esitys hankintalain ja erityisalojen hankintalain muuttamisesta 5.2.2026, mikä tarkoittaa, että eduskuntakäsittely on käynnissä. Yksi keskeisiä asioita on keskustelua herättänyt 10 prosentin omistusraja in house -yksiköissä.
Eduskunta on käynyt asiasta lähetekeskustelun 12.2. minkä jälkeen asia on lähetetty mietintä- ja lausuntovaliokuntiin. Oikeuskansleri pysäytti lakimuutoksen etenemisen tammikuussa, koska esityksestä puuttui joitakin kattavampia perusteluja. Ne liittyivät kuntien itsehallintoon, joka on turvattu perustuslaissa.
Kokonaisuuden kannalta tilanne on sellainen, että sisältö elää vielä, ja vasta valiokuntakierrosten jälkeen tiedämme mikä lopulta muuttuu.
In house muutoksen keskiössä
Lakiuudistuksen rakenteellisessa ytimessä on kysymys sidosyksikköjen in house -toiminnasta. Esitys kiristäisi sidosyksikköjen omistusta koskevia edellytyksiä. Myös omistusosuuden vähimmäisrajaksi on ehdotettu 10 prosenttia. Se puolestaan vaikuttaisi suoraan siihen, milloin hankintoja voidaan tehdä ilman kilpailutusta.
SPLY:n kannalta on kiinnostavaa, että uudessa mallissa markkinakartoitukset korostuvat. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Hankintayksiköissä kannustetaan, ja monissa tilanteissa jopa velvoitetaan tekemään ennakkokartoituksia ennen tarjouspyynnön julkaisemista. Tästä olemme yhdistyksenä puhuneet omissa yhteyksissä: vain kunnolliset tarjouspyynnöt ratkaisevat hankintojen onnistumisen.
Lakimuutoksen myötä hankintayksikköjen tavoitteiksi tulee selvittää tarkemmin markkinoilla olevia ratkaisuja, varmistaa ettei tarjouspyyntö rajaa tarpeettomasti sekä yksinkertaisesti parantaa tarjouspyyntöjen laatua.
Pelastusalan näkökulmasta tämä on merkittävää, koska teknisesti vaativat hankinnat, mukaan lukien palokalusto, erikoisratkaisut ja huoltojärjestelmät, hyötyvät vuoropuhelusta. Samalla syntyy parempia mahdollisuuksia vaikuttaa hankintojen vaatimusten realistisuuteen hyvissä ajoin.
Markkinakartoitusten vaikuttavuus riippuu niiden laadusta ja laajuudesta: jos vuoropuhelu toimii, se on kaikille mahdollisuus. Aito riski, mikäli markkinakartoitukset tehdään pinnallisesti ja ne ohjaavat pinnalliseen ratkaisuun.
Uudistuksissa on tyypillisesti korostettu hankintojen pilkkomista pienempiin osiin kilpailun lisäämiseksi. Käytännössä suuret kokonaisratkaisut jaettaisiin osa-alueisiin. Pelastus- ja palokalustoalan kannalta se voi tarkoittaa, että kaluston, huollon ja varaosapalveluiden toimet voitaisiin eriyttää. Sillä olisi vaikutuksia myös tarjousstrategioihin.
Pelastusalan erikoistuneilla markkinoilla tarjoajia voi olla luonnostaan melko vähän, ja voidaankin olla tilanteessa, että kilpailutukseen on tullut vain yksi tarjous. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita puutteellista kilpailutusta.
Kaiken kaikkiaan jatkossa tarjouspyyntöjen laatu ja läpinäkyvyys tulevat korostumaan. Se on tärkeää, koska tarjousprosessit saattavat monimutkaistua ja samalla dokumentointiosaamisen merkitys kasvaa.
Vaikutukset pelastusalaan ja SPLY:n jäsenyrityksiin
Kuten isojen muutosten aikana, ensimmäinen vaikutustaso on ajallinen: hankintapäätöksiä voidaan siirtää odottamaan lainsäädännön lopullista muotoa. Siirtymäajan lähestyessä voi myös syntyä hankintapiikkejä, joihin on syytä varautua. Jos epävarmuus lisääntyy, odotettavissa on myös pitkiä puitesopimuksia.
Pelastusalalla vaikutukset näkyvät kalustohankintojen ajoituksen muuttumisina. Myös olemassa olevia huolto- ja ylläpitosopimuksia saatetaan tarkastella uudelleen.
Kuten edellisessä luvussa jo kerrottiin, saattaa kilpailutusten avaamisten myötä kokonaisratkaisut pilkkoontua yhä enemmän osiin. Sopimuskausien pituus voi myös tulla tarkasteluun.
Pelastusalla on myös odotettavissa turvallisuus- ja yhteensopivuusvaatimuksia. Kaluston pitkät elinkaaret ovat monelle jäsenyrityksellemme jo itsestäänselvyys, ja niiden merkitys tuskin vähenee. Uutena näkökulmana voivat korostua koulutuksen ja huollon integraatiot.
Lainsäädännön muutokset vaikuttavat aina markkinarakenteisiin. Keskeistä on kuitenkin muistaa, että pelastustoimen hankinnat eivät koskaan ole pelkkiä laite- tai kalustohankintoja, vaan osa toimintavarmuuden kokonaisuutta.
SPLY seuraa tilannetta
Hankintalain uudistus on merkittävä julkisen hankintaympäristön muutosprosessi. Sen todelliset vaikutukset konkretisoituvat luonnollisesti vasta eduskuntakäsittelyn ja siirtymäajan myötä. Tärkeintä on tässä vaiheessa pitää mielessä, että pelastusalalla muutokset heijastuvat erityisesti hankintamalleihin, sopimusrakenteisiin ja markkinadynamiikkaan.
Seuraamme valmistelun etenemistä ja olemme tarvittaessa vuoropuhelussa kaikkien sidosryhmien kanssa. Tiedotamme myös jäsenistöämme muutosten täsmentyessä.
Seuratkaa hankintakäytäntöjen kehitystä omilla alueillanne ja varautukaa tarjousprosessien mahdollisiin muutoksiin. Samalla tietenkin pitäen mielessä, että kaikki hyötyvät jo nyt hankintaosaamisesta ja dokumentointikyvykkyydestä.
Lainsäädäntö muuttuu, mutta pelastustoimen perustehtävä ei. SPLY muistuttaa, että alan toimintavarmuus ja osaaminen ovat edelleen keskiössä ja tehtävämme on tukea jäsenyrityksiämme ja sitä kautta operatiivisia toimijoita muuttuvassa toimintaympäristössä. Toimiva hankintaympäristö rakentuu viranomaisten ja palokaluston toimittajien vuoropuhelusta.