Öljyntorjuntavalmiutta on vahvistettava

Suomenlahden viime päivien tapahtumat ovat tuoneet öljyntorjunnan käytännön tarpeet näkyviin. Hallitus esittää rannikkokunnille yhteistä jälkitorjunnan varautumismallia, WWF:n vapaaehtoiset ovat puhdistaneet öljyyntyneitä rantoja ja Kymenlaaksossa kokeillaan robotiikan mahdollisuuksia. Viikonlopun Sparta II -aluksen pelastusoperaatio muistuttaa samalla siitä, kuinka nopeasti valmiutta voidaan tarvita.
Marraskuun kolmannella viikolla öljyntorjunta on ollut näkyvästi uutisissa: eduskunnalle esiteltiin uutta lakia, Suomenlinnan rantoja siivottiin käsin ja Kymenlaaksossa on testattu öljyntorjuntaan soveltuvaa robottia.
Ylivoimaisesti eniten huomiota on kerännyt drooni-iskussa palamaan syttyneen Sparta II -venäläisaluksen sammutustyöt ja alukseen liittyvä öljyntorjuntavalmius. Sammutusvedet aiheuttivat laivaan kallistuman, ja sillä on ollut vaarana upota. Kokonaisuutena alus on ympäristöuhka, ja sitä ryhdyttiin sunnuntaina hinaamaan kohti Venäjää.
Öljyntorjunta muodostuu useista toisiaan täydentävistä tehtävistä. Merellä vahinkoa pyritään ehkäisemään ja rajoittamaan. Rannikolla suojataan herkkiä kohteita, kerätään öljyä ja huolehditaan henkilöstön turvallisuudesta. Vahingon jälkeen edessä voi olla pitkä puhdistus- ja jätteenkäsittelyvaihe.
Jokainen vaihe edellyttää osaavia tekijöitä, tarkoitukseen soveltuvaa kalustoa ja etukäteen sovittua yhteistyötä.
Suomenlahden rannikkokunnille esitetään yhteistä varautumista
Hallitus antoi 19. marraskuuta eduskunnalle esityksen laiksi, joka koskisi Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikkokuntien yhteistyötä suuren alusöljyvahingon jälkitorjunnassa. Yhteistyöalueeseen kuuluisi 14 kuntaa, joiden olisi laadittava yhteinen varautumissuunnitelma.
Suunnitelmassa tunnistettaisiin alueelliset riskit sekä määriteltäisiin jälkitorjuntaan osallistuvat toimijat ja niiden tehtävät. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2027.
Hallitus esittää lisäksi vuoden 2027 talousarviota täydentävässä esityksessä yhteensä 700 000 euroa varautumisen kehittämiseen. Avustusta voitaisiin myöntää suunnitelman valmistelun palkka- ja ostopalvelukustannuksiin, enintään 50 000 euroa hakemuksessa mukana olevaa kuntaa kohden. Kyse on kertaluonteisesta suunnittelun tuesta.
Ympäristöministeriö perustelee uudistusta kohonneella ympäristövahingon riskillä, erityisesti Venäjän varjolaivastolla ja merenkulun turvallisuutta heikentävillä häiriöillä. Tästä saatiin viikonlopun aikana muistutus.
Sparta II näyttää merellisen pelastustoiminnan vaativuuden
Venäläisen Sparta II -rahtialuksen pelastusoperaatio Suomenlahdella konkretisoi tilanteen, jossa ihmisten pelastaminen, sammutustyöt ja ympäristövahingon ehkäiseminen on huomioitava samanaikaisesti.
Rajavartiolaitoksen 22. marraskuuta julkaiseman tiedotteen mukaan sammutus- ja jäähdytystoimet jatkuivat usean yksikön voimin. Rajavartiolaitos johti myös paikalla olevia virolaisia ja venäläisiä pelastusresursseja. Ympäristövahinkojen torjuntaan oli varauduttu yhdessä pelastuslaitosten kanssa.
Kaluston merkitys näkyy tällaisessa tilanteessa kokonaisuutena: tarvitaan aluksia, sammutus- ja pumppauskykyä, havaintovälineitä, viestiyhteyksiä sekä valmiutta torjua mahdollinen päästö. Yksittäinen laite on osa laajempaa, johdettua toimintaa.
Rantojen puhdistaminen tarvitsee tekijöitä ja varusteita
WWF kertoi 19. marraskuuta vapaaehtoistensa öljyntorjuntatyöstä Suomenlinnassa ja Vallisaaressa. Rantoja puhdistettiin 14.–18. marraskuuta kylmissä ja tuulisissa olosuhteissa. Suomenlinnaan ajautuneen öljyn alkuperä ei ollut tiedossa.
Rantatyö tekee näkyväksi myös torjunnan pitkäkestoisuuden. Öljyyntynyt aines on kerättävä, siirrettävä ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Henkilöstö tarvitsee suojavarusteita, työvälineitä, kuljetuksia ja huoltoa. Vapaaehtoisten koulutus ja toiminta viranomaisen johdolla ovat tärkeä osa kokonaisuutta.
Kansainvälinen kokemus korostaa varautumista
SPLY:n jäsenyritys Lamor tuo keskusteluun kokemusta kansainvälisistä öljyntorjuntaoperaatioista ja pilaantuneiden ympäristöjen puhdistamisesta. Uutisissa kerrottiin lauantaina, kuinka Loviisassa valmisteltiin M/S Grisslan -alusta öljyntorjuntaan ja näkyvillä oli Lamorin kalustoa.
Yhtiön toimitusjohtaja Fred Larsen käsitteli Suomenlahden riskejä ja varautumista jo kesällä Iltalehdessä julkaistuissa kirjoituksissaan.
Kesäkuun artikkelissa Larsen nosti esiin Kuwaitin öljyvahinkojen vuosikymmeniä jatkuneen puhdistustyön. Esimerkki havainnollistaa, kuinka pitkä ympäristövahingon elinkaari voi olla. Suomenlahdella keskeinen tavoite on hänen mukaansa saada öljy kerättyä merellä ennen sen ajautumista rannoille, joiden puhdistaminen on huomattavasti vaikeampaa.
”Paras tapa suojella rannikkoa on estää öljyn pääsy sinne”, Larsen kirjoitti elokuussa julkaistussa puheenvuorossaan.
Hän korosti riittävän kaluston ja ajantasaisen koulutuksen ohella viranomaisten, yritysten, tutkimuslaitosten ja järjestöjen yhteistyötä. Myös yhteiset pohjoismaiset harjoitukset, kalustohankinnat ja toimintamallit voisivat hänen mukaansa vahvistaa torjuntakykyä.
SPLY:n näkökulmasta tämä nostaa esiin olennaisen yhteyden: merellisen torjuntakyvyn ja rantojen jälkitorjuntavalmiuden on kehityttävä rinnakkain. Varautumissuunnitelmissa on tunnistettava käytettävissä oleva kalusto, sen käyttöön koulutetut ihmiset ja mahdolliset puutteet ennen vahinkoa.
Robotiikan hyöty ratkaistaan käytännön kokeissa
Kymenlaakson pelastuslaitoksen 20. marraskuuta julkaisema DIGIMARIS-katsaus avaa öljyntorjunnan tulevaisuutta. Suomen ja Viron yhteisessä hankkeessa selvitetään robotiikan, miehittämättömien järjestelmien ja digitaalisen tilannekuvan mahdollisuuksia.
Yksi piloteista on Esteri Groupin Laykka-pelastusrobotti. Sen soveltuvuutta arvioidaan muun muassa öljyyntyneiden rantojen kartoittamiseen, tiedusteluun, kaluston kuljettamiseen ja tilannekuvan tuottamiseen. Kyse on kehitystyöstä: kokeissa tunnistetaan sekä hyödyllisiä käyttötapoja että parannustarpeita.
Hankkeessa valmistellaan myös miehittämättömän pinta-aluksen hankintaa. Sen suunniteltu tehtävä on havainnoida ja tuottaa tietoa, ei kerätä öljyä mekaanisesti.
Pelastuslaitoksen havainnot korostavat käyttäjien, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyötä. Uuden teknologian arvo syntyy siitä, että sen toimivuus osoitetaan todellisissa käyttöolosuhteissa.
Jäsenyritysten osaaminen ulottuu keräyskalustosta henkilöstön suojaamiseen
SPLY:n jäsenistössä on sekä varsinaisen öljyntorjuntakaluston että toimintaa tukevien ratkaisujen toimittajia.
Jo mainittu Lamor tarjoaa muun muassa öljynrajoituspuomeja, keräimiä, pumppaus- ja varastointiratkaisuja sekä torjuntapalveluja. Juha Snell Oy:n Faster Work Boats valmistaa öljyntorjuntaan ja henkilöstön sekä kaluston kuljettamiseen soveltuvia työveneitä.
Öljyntorjuntakaluston toimittajiin kuuluvat myös Telko, Savon Palokalusto, Veljekset Kulmala ja Teknosafe. Nämä yritykset on nimetty öljyntorjuntakaluston toimittajiksi myös pelastustoimen yhteishankinnan kyseisellä osa-alueella.
Esteri Groupin osaaminen kattaa Laykan kehittämisen lisäksi sammutusvesipumput, letkut ja vesitykit. Ne palvelevat pelastus- ja sammutustoimintaa, joka voi olla keskeinen osa merellisen ympäristövahingon ehkäisemistä.
Turvallista työskentelyä tukevat esimerkiksi Dräger Suomen kaasunmittaus- ja kemikaalisuojaratkaisut, Ursuitin pelastus- ja kuivapuvut sekä Atexorin räjähdysvaarallisiin ympäristöihin suunnitellut valaisimet. Varusteet valitaan aina tehtävän, olosuhteiden ja riskinarvion perusteella.
Nostetut esimerkit kuvaavat jäsenistön tarjontaa. Ne eivät tarkoita, että yritysten kalustoa olisi käytetty juuri Sparta II:n pelastusoperaatiossa tai Suomenlinnan torjuntatöissä.
Kalustovalmius tarvitsee pitkäjänteistä suunnittelua
SPLY:n näkökulmasta kohonnut öljyvahinkoriski edellyttää, että suunnittelun rinnalla arvioidaan käytännön toimintakyky. Missä kalusto sijaitsee? Kuinka nopeasti se saadaan käyttöön? Kuka osaa käyttää sitä, ja miten huolto, varaosat ja täydennykset järjestetään pitkässä operaatiossa?
Kaluston strateginen merkitys syntyy sen käytettävyydestä. Hankinnoissa on huomioitava koko elinkaari, soveltuvuus Suomen rannikon olosuhteisiin sekä yhteiskäyttö eri toimijoiden kesken. Käytännön harjoitukset ja testaus auttavat tunnistamaan puutteet ennen vahinkoa.
Viranomaisten, kuntien, vapaaehtoisten, tutkijoiden ja kalustoyritysten yhteistyötä tarvitaan jo varautumisvaiheessa. Siten suunnitelmat voidaan muuttaa toimivaksi valmiudeksi merellä, saaristossa ja rannoilla.
Öljyntorjunnan tarve on kasvanut, ja se on nyt kirjattu lakiesitykseen asti. SPLY:n näkökulmasta kolme asiaa ratkaisee, muuttuuko kirjaus kyvyksi.
- Suunnitelmasta hankintoihin. Yhteisen varautumissuunnitelman pitää nimetä kalusto, varastot, huolto ja harjoittelu sekä se, kuka ne rahoittaa.
- Kalusto on huoltovarmuutta. Torjuntakalustolla on toimitusaikansa, ja kriisin hetkellä jokainen Itämeren maa tilaa samaan aikaan. Kotimainen valmistus, varaosat ja huolto ovat strateginen etu, jota kannattaa käyttää.
- Hankinnoissa elinkaari ja yhteensopivuus edellä. Neljäntoista kunnan ja usean pelastuslaitoksen kaluston on toimittava yhteen myös Rajavartiolaitoksen ja Viron kanssa. Halvin hankintahinta ei sitä takaa.
John Nurmisen Säätiön mukaan jälkitorjunta maksaa vähintään kymmenen kertaa enemmän kuin varautuminen. Viime viikko näytti, että varautumisen aika on nyt.
SPLY tarjoaa keskustelulle paikan: keväällä 2027 järjestämme hankintalakiin keskittyviä tilaisuuksia, ja Turvallisuusmessuilla 2027 viranomaiset ja kaluston toimittajat kohtaavat saman katon alla.