Interschutz on iso työmaa, ei itseisarvo
Palo- ja pelastusalan tärkeimpiin tapahtumiin kuuluva Interschutz polkaistaan käyntiin tulevan viikon maanantaina eli 1.6. Viiden vuoden välein järjestettävät messut ovat tällä kertaa ennätyssuuret. Hannover Messen yhdeksässä hallissa ja ulkoalueilla esittäytyy yli 1750 näytteilleasettajaa 55 maasta. Kokonaisnäyttelypinta-ala nousee yli 118 000 neliömetriin ja kävijöitä odotetaan yli 85 000 ympäri maailman.
Samassa paikassa kohtaavat viranomaiset, valmistajat, asiantuntijat, tutkijat ja päätöksentekijät. Juuri tällaisessa paikassa syntyy kumppanuuksia ja alan suunta asettuu. Interschutzin teemana on tällä kertaa “Safeguarding Tomorrow” eli huomisen turvaaminen.
Interschutz 2026 on luonnollisesti enemmän kuin tuotemessut. Tapahtuman järjestäjät ovat koonneet vuoden 2026 keskeisiksi sisältöteemoiksi neljä kokonaisuutta, jotka kuvastavat myös suomalaisen pelastusalan tulevaisuuden haasteita. Ilmastonmuutos ja maastopalot puhuttavat ympäri maailman. Tähän liittyvä uusi WildfireCamp@INTERSCHUTZ kokoaa kehittäjät, teknologiatoimittajat ja pelastushenkilöstön yhteisten haasteiden äärelle.
Euroopan geopolittinen tilanne on nostanut myös väestönsuojelun vahvasti agendalle. Ensimmäistä kertaa myös Saksan Bundeswehr on vahvasti edustettuna messuilla.
Ei tapahtumaa ilman tekoälyä tai puhetta digitalisaatiosta. Eli mielenkiinnolla odotamme, miten AI, robotiikka ja digitaalinen tapahtumanhallinnan johtaminen tai erilaiset älyratkaisut näkyvät hätätilanteiden viestinnässä tai ennakoivassa analytiikassa.
Pelastustoimen kestävyys liittyy usein myös toiminnalliseen resilienssiiin eli kykyyn toimia häiriötilanteissa, kykyä toipua nopeasti ja rakentaa samalla yhteiskunnan kestävyyttä pitkäjänteisesti. Kestävät materiaalit, huollettavuus ja elinkaariajattelu nousevat messuilla yhtenä kestävyysteemana esiin.
Messuhumusta todellisuuteen
Interschutz on toisin sanoen suuri ja kansainvälisesti merkittävä tapahtuma. Ennen kaikkea se on neutraali kohtaamispaikka, jonne alan toimijat tulevat joka puolelta maailmaa. Kuusi messupäivää, valtava määrä näytteilleasettajia ja kävijöitä tekevät siitä todennäköisesti alan suurimman tapahtuman globaalisti.
“Se on kuitenkin vain iso työmaa, ei mikään itseisarvo”, sanoo SPLY:n puheenjohtaja Iivari Kalliomäki.
Vaikka kansainvälinen messutoiminta on välttämätöntä, pitää samalla nähdä asiat turvallisuuden ja vallitsevan todellisuuden kautta. Turvallisuus- ja puolustusympäristö ovatkin muuttuneet rajusti sen jälkeen, kun edellinen Interschutz järjestettiin vuonna 2022.
“Ukrainan sota ja kiristynyt turvallisuustilanne ovat osoittaneet, kuinka haavoittuvia olemme, ja miten hitaasti Eurooppa reagoi, kun tosipaikka on päällä”, Kalliomäki selvittää.
“EU on puhunut vuosia turvallisuudesta, varautumisesta ja puolustuksesta, mutta käytännön päätöksissä se on ollut liian usein hidas ja tekopyhä. Ukrainan tukemisessa yksityiset vapaaehtoiset, lahjoittajat ja erilaiset kansalaisverkostot ovat monessa kohdin saaneet aikaan enemmän konkreettista apua kuin unionin viralliset rakenteet”, hän muistuttaa.
Asetelma kertoo karulla tavalla, miten järjestelmä ja todellisuus eivät aina kohtaa. Myöskään USA:n ja Iranin välinen konflikti ei ole enää pelkkää kiristynyttä ilmapiiriä, vaan käynnissä oleva sota, joka heijastuu koko maailmaan ja erityisesti Lähi-itään, merireitteihin ja energiaturvallisuuteen.
“Tästä näkökulmasta suomalaiselle pelastus- ja turvallisuusalalle viesti on yksinkertainen, mutta kova: kukaan muu ei tule hoitamaan meidän varautumistamme puolestamme”, puheenjohtaja Kalliomäki linjaa.
Se tarkoittaa sitä, että omaa osaamista, kalustoa ja teollista kykyä ei voi ulkoistaa Brysselin, YK:n tai kenenkään muunkaan pöydälle. Meidän on itse pidettävä huolta, että huoltovarmuus, toiminnan jatkuvuus ja suorituskyky ovat kunnossa, myös silloin, kun oma hallinto, EU tai muu turvallisuuteemme liittyvä yhteisö on myöhässä tai epäröi toimia.
Turvallisuusmessut 2027 on kotikenttämme
Meillä SPLY:llä oma, joka toinen vuosi Helsingissä järjestettävä Turvallisuus-messutapahtuma, josta on kehittynyt tämän päivän mittapuulla pelastusalan suurin tapahtuma Pohjoismaissa ja koko Pohjois-Euroopassa.
“Se on meidän kotikenttämme. Paikka, jossa kansainväliset opit, tuotteet ja kontaktit voidaan tuoda suoraan suomalaisten ja pohjoismaisten käyttäjien, päätöksentekijöiden ja viranomaisten nähtäville, meidän olosuhteisiimme sovitettuina”, Kalliomäki muistuttaa.
Alan yhteinen tehtävä on tuoda esiin suomalaista ja pohjoismaista realismia. Meillä on pieni mutta osaava teollinen pohja, vahva alan kulttuuri ja tiiviit pohjoismaiset ja kansainväliset verkostot.
“Niiden avulla rakennamme omaa turvallisuuttamme yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Lähtökohta on kuitenkin se, että vastuu meistä on lopulta meillä itsellämme.”