Palopäällystöpäivät 2024 ja jälkitunnelmat
Palopäällystöpäivillä Jyväskylässä huhtikuun 9.–11. kuultiin jälleen monipuolisesti ammattilaisasiaa, tavattiin vanhoja tuttuja sekä opittiin uutta. Niin kuin päällystöpäivillä aina, teemat ja alustukset koskettivat tietenkin pelastus- ja turvallisuusalan henkilöstöä ja sidosryhmiä.
Tämän vuoden erityisinä aiheina olivat ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset, kuten sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen: rankkasateet, tulvat, myrskyt tai vaikkapa myöhäiskevään luminietokset eteläisintä Suomea myöten. Ne ovat ilmastonmuutoksen selviä merkkejä. Toisaalta maailmaa riivaavat lisääntyvästi kuivuuden aiheuttamat maasto- ja metsäpalot. Ilmastonmuutos tuo myös lisääntyviä terveysriskejä, joiden muotoja ovat hengityselinsairaudet, lämpöhalvaukset ja erilaisten tartuntatautien lisääntyminen.
Näitä ja monia muita uhkia varten pelastustoimen on yhteiskunnan välttämättömänä osana oltava valmis kohtaamaan. Kun toimintaympäristö muuttuu, täytyy siihen sopeutua. Juuri näihin aiheisiin Palopäällystöpäivillä pureuduttiin.
Myrsky auringosta
Aurinkomyrsky eli auringosta lähtöisin oleva hiukkaspurkaus voi osua voimakkaastikin Maahan. Kauneimmillaan se näkyy meille vehreinä revontulina, mutta uhkaavimmillaan sama ilmiö voi aiheuttaa voimakkaita sähköhäiriöitä ja tehdä sähkölaitteista selvää.
Koska nyky-yhteiskuntien infrat rakentuvat enemmän tai vähemmän erilaisten sähkö- ja tietoliikenneverkkojen varaan, on aurinkoperäisiin purkauksiin syytä varautua. Onhan kyse perustavanlaatuisesta huoltovarmuudesta.
Tietoa ja disinformaatiota
Yhteiskunta nojaa paitsi fyysisiin tietoverkkoihin, myös itse tietoon, johon pyritään yhä kasvamassa määrin vaikuttamaan. Eikä aina hyödyllisellä tavalla. Monesti vaikutusyrityksiä kutsutaan hybridivaikuttamiseksi, eli toiminnaksi, jolla pyritään luomaan häiriöitä yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin, kuten pelastustoimeen.
Hybridiuhissa tärkeintä on ennakointi ja varautuminen. Näin uhat voidaan tunnistaa hyvissä ajoin ja torjua niitä. Tärkeää on myös kehittää tiedonvaihtoa eri pelastuslaitosten välillä.
Pelastustoimen tuottama tieto on nykyisin hyvinvointialueiden vastuulla, mikä on tuonut lainsäädännöllisiä haasteita tiedon sujuvaan ja esteettömään saatavuuteen. Tästäkin näkökulmasta käytiin Palopäällystöpäivillä keskustelua.
Työterveydestä simulaatiopöytään
Jyväskylässä järjestetyt Palopäällystöpäivät käsittelivät myös muita päivänpolttavia aiheita, kuten pelastusalan työntekijöiden terveyttä, niin kehon kuin mielenkin kannalta. Pelastajien kohdalla kun fyysinen ja psyykkinen toimintakyky ovat olennaista.
Oppia saatiin myös Ruotsista, jossa esimerkiksi räjähdysonnettomuudet ovat lisääntyneet merkittävästi. Ne on monesti myös kytketty jengirikollisuuteen. Näissäkin asioissa ennakointi ja varautuminen näyttelevät tärkeitä rooleja.
Suomen Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ovat tehneet hankehakemuksen vuosien 2024 ja 2025 ajalle ryhmänjohtajien täydennyskoulutuksesta. Mikäli hanke hyväksytään, saadaan jokaiselle pelastuslaitokselle avaimet käteen -periaatteella pienoissimulaatiopöytä sekä kouluttajakoulutus pöydän käyttöön.